- Nuijapäät
- Metsätyttö
- Lentää
- Keuhkoahtauma
1. Nuijapäät
Kasvot tyhjät, elon syömät
Taas loivat silmistä katseen häivähdyksen
Tällä kertaa kulkeutuivat
Jostain myöskin kyynelvirrat
Kauan etsit pakoteitä
Luotit, ettet kaipaa meitä
Nyt autuus vierelläsi on pyhä
Tukenasi olla voin yhä
Muistatko kun yhdessä
Pihalammen vedessä
Nuijapäitä pyydystettiin?
Muistatko kun yhdessä
Pihalammen vedessä
Nuijapäitä pyydystettiin?
On helppo kaivaa pintaan uurteet
Yhteisten käsien
Vaan kuinka avata voin portin
Maailmojen välisen?
Oot toinen, niin vieras
Tunne sua en enää
Vaikka kuinka kuvat ympäripuhuvat
Voi sisimmässään nähdä vain ajan kuluvan
Muistatko kun yhdessä
Pihalammen vedessä
Nuijapäitä pyydystettiin?
Muistatko kun yhdessä
Pihalammen vedessä
Nuijapäitä pyydystettiin?
Huulet aika ajoin aukenee
Nimiämme hiljaa ehkä tapailee
Huulet aika ajoin aukenee
Nimiämme hiljaa ehkä tapailee
Muistatko kun yhdessä
Pihalammen vedessä
Nuijapäitä pyydystettiin?
Muistatko kun yhdessä
Pihalammen vedessä
Nuijapäitä pyydystettiin?
Muistatko kun yhdessä
Pihalammen vedessä
Nuijapäitä pyydystettiin?
Muistatko kun yhdessä
Pihalammen vedessä
Nuijapäitä pyydystettiin?
2. Metsätyttö
Turhaan etsin tarkoitusta
Mun paras kyky on olla huomaamaton
Turhaan pyydän johdatusta
Teeskentelen kiinnostusta
Maa etäinen mut luokseen veti
Jylhyydellään houkutteli
Mä peitin jäljet, paikat, reitit, ajat
Yksin ylitettävä on rajat
Löysin leposijani
Tänne kuulun iäti
Tiedän vihdoin, mitä on rauha
Löysin leposijani
Tänne kuulun iäti
Tiedän vihdoin, mitä on rauha
On syksyinen Suomi sees
Öisin jo pakastaa
Ja neitseellistä metsää riittää
Silmänkantamattomiin
On kylmä ja nälkä, mieli puhtaimmillaan
Sivilisaatio tarpeeksi kauas jää
Ja luonnon kiertokulkuun mä pääsen liittymään
Löysin leposijani
Tänne kuulun iäti
Tiedän vihdoin, mitä on rauha
Löysin leposijani
Tänne kuulun iäti
Tiedän vihdoin, mitä on rauha
Astun suureen tuntemattomaan
Katoan kuin olisi en ollutkaan
Astun suureen tuntemattomaan
Katoan kuin olisi en ollutkaan
Löysin leposijani
Tänne kuulun iäti
Tiedän vihdoin, mitä on rauha
Löysin leposijani
Tänne kuulun iäti
Tiedän vihdoin, mitä on rauha
Löysin leposijani
Tänne kuulun iäti
Tiedän vihdoin, mitä on rauha
Löysin leposijani
Tänne kuulun iäti
Tiedän vihdoin, mitä on rauha
3. Lentää
Katselimme lentsikoita
Nyt tunnet ilmastoahdistusta, kerroit
Hankit sähköpotkulaudan
Ainut minkä tehdä jaksoit
Ja pelkään itse korkeutta
Lentämistä ennen muuta
Kun loistoa en etsi tai valtaa
Jaksan maata pitkin taivaltaa
Mennyt painuu unholaan
Lentokenttä raivataan
Kerrostaloalueen tieltä
Mennyt painuu unholaan
Lentokenttä raivataan
Kerrostaloalueen tieltä
Ja kapteeni ilmoitti
Anteeksi viivytys
Se jatkuu siihen asti kunnes
Siivet kasvaa sammalta
Jos pallo ei täyty
Varmaan vuotaa se taas
Riippuliidin maahan
Jäi kanssa lapsen leijan
On liian tyyni ilma
Ja viirit retkottaa
Mennyt painuu unholaan
Lentokenttä raivataan
Kerrostaloalueen tieltä
Mennyt painuu unholaan
Lentokenttä raivataan
Kerrostaloalueen tieltä
Kerran linnut meille lauloivat
Lentää voisin kanssas ääriin maailman
Kerran linnut meille lauloivat
Lentää voisin kanssas ääriin maailman
Mennyt painuu unholaan
Lentokenttä raivataan
Kerrostaloalueen tieltä
Mennyt painuu unholaan
Lentokenttä raivataan
Kerrostaloalueen tieltä
Mennyt painuu unholaan
Lentokenttä raivataan
Kerrostaloalueen tieltä
Mennyt painuu unholaan
Lentokenttä raivataan
Kerrostaloalueen tieltä
4. Keuhkoahtauma
Jälleen yksi kurja päivä
Tää sairaus otettaan ei tuu irrottamaan
Kuumeinen on iltapäivä
Keuhkojani jokin vaivaa
On liekkimeri valloillansa
Aikaan sen sai tyhmä kansa
Ne elintilaa itsellensä raivaa
Mulle suuren hautakuopan kaivaa
Savuverho peittää maan
Hengittää on vaikeaa
Tukehtumaan aikani päättyy
Savuverho peittää maan
Hengittää on vaikeaa
Tukehtumaan aikani päättyy
Nyt masennus mieltä syö
Tilanne ahdistaa
Vaan lapsia ei huoli paina
Vaikka äiti kuihtuu pois
Ne juhlii ja nauttii vielä hetkisen voi
Mutta kun mä kuolen, huomata hekin saa
Ei hengittämään pysty he ilman keuhkojaan
Savuverho peittää maan
Hengittää on vaikeaa
Tukehtumaan aikani päättyy
Savuverho peittää maan
Hengittää on vaikeaa
Tukehtumaan aikani päättyy
Tiimalasi valunut jo on
On loppu sekä raskas että lohduton
Tiimalasi valunut jo on
On loppu sekä raskas että lohduton
Savuverho peittää maan
Hengittää on vaikeaa
Tukehtumaan aikani päättyy
Savuverho peittää maan
Hengittää on vaikeaa
Tukehtumaan aikani päättyy
Savuverho peittää maan
Hengittää on vaikeaa
Tukehtumaan aikani päättyy
Savuverho peittää maan
Hengittää on vaikeaa
Tukehtumaan aikani päättyy
